Sivulle on koottu Suomessa käytettyjä pöytähopeamalleja eri aikakausilta. Saman mallin muoto ja koristeet voivat vaihdella valmistajan, valmistusajan ja esineen koon mukaan.
Tunnistuksessa kannattaa verrata koko vartta, yläosan muotoa ja koristeaihetta. Napsauta kuvaa nähdäksesi suuremman version.
Pöytähopeamalleja
A–J
Aino
Mallin suunnitteli Kaija Levonen (sittemmin Österlund) 1960-luvulla. Koristeaiheen esikuvana on rautakautisen rannerenkaan koristekuvio.
Akantusmalli
Yleisnimitys erilaisille lehti- ja rypäleaiheisille malleille, joita käytettiin etenkin 1800-luvun alussa. Kuvan lusikan leimasi Wahlbäck Helsingissä vuonna 1834.
Birgitta
Mallin suunnitteli Bertel Gardberg vuonna 1955.
Chippendale
Vanha perinteinen malli, joka on saanut nimensä 1700-luvun tyylisuunnasta. Se on Suomen suosituimpia pöytähopeamalleja, ja useilla valmistajilla on siitä omat muunnoksensa.
Diana
Kalevi Lehto suunnitteli mallin Kultakeskukselle 1980-luvun alkupuolella.
Empire
Malli suunniteltiin Auran Kultasepät Oy:ssä 1980-luvun puolivälissä.
Helsinki
Vanha perinteinen malli, josta tunnetaan useita muunnoksia. Kuvan lusikan leimasi Uusi Kultaseppä Oy Helsingissä vuonna 1922.
Hopeasiipi
Tapio Wirkkala suunnitteli mallin vuonna 1955. Kuvan haarukan leimasi Kultakeskus Oy vuonna 1961.
Jaarli
Malli tuli myyntiin vuonna 1978 Kultakeskus Oy:n täyttäessä 60 vuotta. Sen suunnittelivat yhtiön omat taiteilijat.
Jousi
Kuvan lusikan leimasi Kultakeskus Oy Hämeenlinnassa vuonna 1955.
Pöytähopeamalleja
K–R
Kolmikulma
Perinteinen malli, josta tunnetaan monia muunnoksia. Kolmikulma esiintyy Auran Kultasepät Oy:n 1930-luvun hinnastossa Muslan ja muiden sarjojen rinnalla. Kuvan lusikan leimasi Osuusliike Kultaseppä r.l. Turussa vuonna 1920.
Kuukausilusikka
Kultakeskuksen malli, jossa jokaisella kuukaudella on oma kukka-aiheinen vartensa. Kuvassa on syyskuun Neilikka-malli.
Tammikuu: ruusu; helmikuu: viola; maaliskuu: freesia; huhtikuu: esikko; toukokuu: krassi; kesäkuu: leijonankita; heinäkuu: sinikello; elokuu: ruiskaunokki; syyskuu: neilikka; lokakuu: syklaami; marraskuu: iiris; joulukuu: tulppaani.
Käpy
Vilho Ellenberg suunnitteli Käpy-sarjan 1920-luvulla. Kuvan lusikan leimasi Juho Tepponen Oy Helsingissä vuonna 1922.
Margit
Tanskalaista alkuperää olevan mallin suunnitteli Holger Rasmussen. Se tuli tunnetuksi paperinkeräyslusikkana. Kuvan lusikan leimasi Hopeatehdas Oy Helsingissä vuonna 1964.
Marski
Tapio Wirkkala suunnitteli mallin vuonna 1960 ravintola Marskille. Alun perin alpakasta valmistettua sarjaa on tehty myös hopeasta vuodesta 1988 lähtien.
Matta/suippopää
Malli on saanut nimensä etupuolen matatusta pinnasta ja yläreunan muodosta. Siitä tunnetaan useita, myös kiiltäviä, muunnoksia. Kuvan lusikan leimasi Pettersson Oulussa vuonna 1912.
Matta/tasapää
Malli on saanut nimensä etupuolen matatusta pinnasta ja yläreunan muodosta. Siitä tunnetaan useita, myös kiiltäviä, muunnoksia. Kuvan esineen leimasi Pettersson Oulussa vuonna 1913.
Musla
Vanha perinteinen malli, joka tunnetaan jo 1700-luvulta. Aikojen kuluessa siitä on tehty useita muunnoksia. Vanhoissa lusikoissa simpukkakuvio on usein myös pesän koristeena.
Pitsi
Pertti Sarpaneva suunnitteli mallin 1970-luvulla. Kuvan lusikan leimasi Turun Hopea Turussa vuonna 1971.
Rokokoo
Väinö Hamara suunnitteli tämän kahvipöydän hopeasarjan 1940- ja 1950-lukujen taitteessa.
Romantiikka
Malli suunniteltiin Hopeakeskus Oy:ssä 1970-luvulla. Vastaavanlaista mallia on myöhemmin valmistettu myyntiin myös nimellä Robert. Kuvan lusikan leimasi Hopeakeskus Oy Hämeenlinnassa vuonna 1974.
Pöytähopeamalleja
S–V
Silve
Vike Laine suunnitteli mallin 1960-luvulla. Kuvan lusikan valmisti Auran Kultasepät Oy vuonna 1963.
Suomi
Jugendtyylisen Suomi-sarjan suunnittelijaksi mainitaan Akseli Gallen-Kallela. Suomen itsenäisyyden 90-vuotisjuhlan kunniaksi valmistettiin 585-kullasta 200 kappaleen numeroitu juhlaerä mokkalusikoita. Samana juhlavuonna valmistettiin myös hopeisia kahvilusikoita, joissa on 90-vuotisleima.
Talonpoikaisrokokoo
Raimo Räsänen suunnitteli mallin. Koristeen esikuvana ovat eteläpohjalaiset talonpoikaisrokokookalusteet. Sarja tuli myyntiin vuonna 1997.
Tapio
Tapio Wirkkala suunnitteli mallin vuonna 1957. Sarja julkistettiin seuraavana vuonna Brysselin maailmannäyttelyssä. Kuvan lusikan leimasi Kultakeskus Oy Hämeenlinnassa vuonna 1959.
Tornionjokilaakso
Kaiverruskoristettu Tornionjokilaakso on perinteinen malli Pohjanlahden molemmin puolin. Kuvio on yleensä käsinkaiverrettu, joten malleissa esiintyy pieniä eroja. Kuvan lusikan leimasi Kultakeskus Oy Hämeenlinnassa vuonna 1995.
Tähkä
Sarja sai alkunsa Mauno Honkasen vuonna 1958 suunnittelemasta joululusikasta, josta tuli menestys.
Vanha ruotsalainen
Kustavilainen lusikkamalli, josta tunnetaan useita muunnoksia. Yläreuna voi olla pyöreä tai suippo. Malli tunnetaan eri nimillä myös muissa maissa, ja se oli muodissa 1700- ja 1800-lukujen taitteessa. Kuvan lusikan leimasi Roos Turussa vuonna 1819.
Vasa
Ruotsalaista alkuperää oleva malli on saanut nimensä koristeena käytetystä Vaasa-kuninkaansuvun tunnuksesta. Ruotsalainen Jacob Ängman suunnitteli mallin vuonna 1921. Kuvan lusikan leimasi Johan Appelgren Vaasassa vuonna 1928.
Vasa, iso
Suuri Vaasa-suvun tunnus on sijoitettu muslamallisen lusikan varren päähän. Kuvan lusikan leimasi Keturi Vaasassa vuonna 1939.
Viulu
Viulumalliset lusikat olivat suosittuja 1700-luvun loppupuolelta 1800-luvun alkupuolelle. Kuvan lusikan leimasi Brummer Turussa vuonna 1792.