Tälle sivulle on koottu pöytähopeamalleja eri aikakausilta. Koristeosassa voi olla pieniä eroavaisuuksia, koska osaa malleista on tehty eri valmistajien toimesta.
Aino
Mallin on suunnitellut Kaija Levonen (sittemmin Österlund) 1960-luvulla. Koristeaiheen esikuvana on rautakautisen rannerenkaan koristekuvio.
Akantusmalli
Yleisnimitys erilaisille lehti- ja rypäleaiheisille malleille. Etupäässä 1800-luvun alussa. Kuvan lusikan on leimannut Wahlbäck Helsingissä 1834.
Birgitta
Mallin on suunnitellut Bertel Gardberg vuonna 1955.
Chippendale
Vanha perinteinen malli, joka on saanut nimensä 1700-luvun tyylisuunnan mukaan. Suomen suosituin pöytähopeamalli. Useita valmistajia omine muunnoksineen.
Diana
Mallin on suunnitellut Kalevi Lehto 1980-luvun alkupuolella. (Kultakeskus).
Empire
Malli suunniteltu Auran Kultasepät Oy:ssä 1980-luvun puolivälissä.
Helsinki
Vanha perinteinen malli, useita muunnoksia. Kuvan lusikan on leimannut Uusi Kultaseppä Oy Helsingissä 1922.
Hopeasiipi
Mallin on suunnitellut Tapio Wirkkala vuonna 1955. Kuvan haarukan on leimannut Kultakeskus Oy vuonna 1961.
Jaarli
Tullut myyntiin vuonna 1978 Kultakeskus Oy:n täyttäessä 60 vuotta. Suunnittelutyön tekivät yhtiön omat taiteilijat.
Jousi
Kuvan lusikan on leimannut Kultakeskus Oy Hämeenlinnassa 1955.
Kolmikulma
Perinteinen malli. Monia erilaisia muunnoksia. Auran Kultaseppä Oy:n 1930-luvun hinnastossa sarjana Muslan yms. rinnalla. Kuvan lusikan on leimannut Osuusliike Kultaseppä r.l. Turussa vuonna 1920.
Kuukausilusikka
Kultakeskuksen malli, jossa on joka kuukaudelle erilainen kukka-aiheinen varsi. Kuvassa syyskuun malli Neilikka.
Tammikuu: Ruusu, helmikuu: Viola, maaliskuu: Freesia, huhtikuu: Esikko, toukokuu: Krassi, kesäkuu: Leijonankita, heinäkuu: Sinikello, elokuu: Ruiskaunokki, syyskuu: Neilikka, lokakuu: Syklaami, marraskuu: Iiris, joulukuu: Tulppaani.
Käpy
Käpy-sarjan on suunnitellut Vilho Ellenberg 1920-luvulla. Kuvan lusikan on leimannut Juho Tepponen Oy Helsingissä 1922.
Margit
Malli on tanskalaista alkuperää, suunnitellut Holger Rasmussen. Tullut tunnetuksi paperikeräyslusikkana. Kuvan lusikan on leimannut Hopeatehdas Oy Helsingissä 1964.
Marski
Mallin on suunnitellut Tapio Wirkkala vuonnna 1960 ravintola Marskille. Alun perin alpakasta valmistettua sarjaa on tehty myös hopeasta vuodesta 1988.
Matta/suippopää
Saanut nimensä etupuolen matatusta pinnasta ja yläreunan muodosta. Useita, myös kiiltäviä, muunnoksia. Kuvan lusikan on leimannut Pettersson Oulussa 1912.
Matta/tasapää
Saanut nimensä etupuolen matatusta pinnasta ja yläreunan muodosta. Useita, myös kiiltäviä, muunnoksia. Kuvan esineen on leimannut Pettersson Oulussa 1913.
Musla
Vanha ja perinteinen malli, joka tunnetaan jo 1700-luvulta lähtien. Aikojen kuluessa useita erilaisia muunnoksia. Vanhoissa lusikoissa simpukkakuvio on usein myös pesän koristeena.
Pitsi
Mallin on suunnitellut Pertti Sarpaneva 1970-luvulla. Kuvan lusikan on leimannut Turun Hopea Turussa vuonna 1971.
Rokokoo
Väinö Hamaran 1940/50-luvun taitteessa suunnittelema kahvipöydän hopeasarja.
Romantiikka
Suunniteltu Hopeakeskus Oy:ssä 1970-luvulla. Vastaavanlainen malli on nykyisin myynnissä myös toisen liikkeen valmistuttamana nimellä ROBERT. Kuvan lusikan on leimannut Hopeakeskus Oy Hämeenlinnassa 1974.
Ruusu
Malli suunniteltu 1930-luvulla Auran Kultaseppä Oy:ssä. Löydät lisää ruusulusikkamalleja tästä linkistä.
Silve
Mallin on suunnitellut Vike Laine 1960-luvulla. Kuvan lusikan on valmistanut Auran Kultaseppä Oy 1963.
Suomi
Jugend-tyylisen Suomi sarjan suunnittelijaksi mainitaan Akseli Gallen-Kallela. Vuonna 2006 valmistettiin Suomen itsenäisyyden 90 vuotisjuhlan kunniaksi 585-kullasta 200 kappaleen numeroitu juhlaerä mokkalusikoita. Samaan juhlavuoteen valmistettiin myös hopeisia kahvilusikoita, jotka varustettiin 90-vuotisleimalla.
Talonpoikaisrokokoo
Mallin on suunnitellut Raimo Räsänen. Koristeen esikuvana ovat olleet eteläpohjalaiset talonpoikaisrokokoo kalusteet. Sarja on tullut myyntiin vuonna 1997.
Tapio
Mallin on suunnitellut Tapio Wirkkala vuonna 1957. Sarja julkistettiin seuraavana vuonna Brysselin maailmannäyttelyssä. Kuvan lusikan on leimannut Kultakeskus Oy Hämeenlinnassa 1959.
Tornionjokilaakso
Kaiverruskoristettu Tornionjokilaakso on perinteinen malli Pohjanlahden molemmin puolin. Yleensä kuvio on käsinkaiverrettu, joten malleissa on pieniä eroavaisuuksia. Kuvan lusikan on leimannut Kultakeskus Oy Hämeenlinnassa 1995.
Tähkä
Sarja on saanut alkunsa Mauno Honkasen vuonna 1958 suunnittelemasta joululusikasta, josta tuli menestys.
Vanha Ruotsalainen
Kustavilainen lusikka josta on useita muunnoksia. Yläreuna voi olla pyöreä tai suippo. Malli tunnetaan myös muissa maissa eri nimillä. Muodissa 1700-1800-luvun taitteessa. Kuvan lusikan on leimannut Roos Turussa 1819.
Vasa
Alkuperältään ruotsalainen malli, joka saanut nimensä koristeena olevan Vaasain kuningassuvun tunnuksen mukaan. Mallin on suunnitellut ruotsalainen Jacob Ängman vuonna 1921. Kuvan lusikan on leimannut Johan Appelgren Vaasassa vuonna 1928.
Vasa, iso
Iso Vasain tunnus sijoitettuna muslamallisen lusikan varren päähän. Kuvan lusikan on leimannut Keturi Vaasassa 1939.
Viulu
Viulumalliset lusikat olivat suosittuja 1700-luvun loppupuolelta 1800-luvun alkupuolelle. Kuvan lusikan on leimannut Brummer Turussa 1792.