Jalometallilakeja, -asetuksia ja päätöksiä. Tiivistelmä tärkeimmistä muutoksista

 

[1473-1799] [1800-1899] [1900-1999] [2000- ]

 

Vuosi 1473

¤ kehotettiin kultaseppiä muuttamaan kaupunkeihin ja ainoastaan niissä heidän sallittiin harjoittaa ammattiaan

¤ ensimmäiset määräykset kultapitoisuudesta; 19 karaattia (=791/1000)

(hienokulta= 24 karaattia á 12 graania eli yhteensä 288 graania)

 

Vuosi 1485

¤ kultaseppien merkittävä valmistamansa esineet omalla puumerkillään tai nimikirjaimillaan

¤ pitoisuutta valvoi ammattikunta

 

Vuosi 1489

¤ työhopean pitoisuus 14½ luotia (906)

(hienohopea = 16 luotia á 18 graania eli yhteensä 288 graania)

 

Vuosi 1529

¤ kultapitoisuus 18½ karaattia (771)

 

Vuosi 1569

¤ työhopea 14 luotia (875)

¤ kultapitoisuus 22 karaattia 2 graania (923)

 

Vuosi 1576

¤ valtakunnallinen tarkastusjärjestelmä, käytännössä työn hoiti ammattikuntien oltermannit

 

Vuosi 1583

 

¤ Suomeen oma virkamies tarkastamaan jalometallituotteita

 

Vuosi 1596

¤ työhopea 13½ luotia (843)

¤ valmistuskaupungin leima (käytännössä kaupunkileimat yleistyvät vasta myöhemmin)

 

Vuosi 1641

¤ työhopea 12 luotia (750)

 

Vuosi 1661

¤ työhopea takaisin 13½ luotiin (843)

 

Vuosi 1689

¤ kauppakollegion päätös kultapitoisuuksista; tukaattikulta 23 karaattia 6 graania (979), pistolettikulta 22 karaattia  6 graania (937) ja kruunukulta 18 karaattia 5 graania (767)

¤ kaupunkileima toimi käytännössä  tarkastusleimana 1689—1754, sillä leima oli oltermannin hallussa ja se lyötiin esineeseen pitoisuuden tarkastuksen yhteydessä

¤ pitoisuuden tarkastus suoritettiin ottamalla esineestä metallinäyte. Tästä näytteen otosta jäi esineeseen jäljeksi sahamainen kuvio, ns. oltermannin viiva.

 

Vuosi 1752 voimaan 1754

¤ tarkastustoiminta kontrollilaitokselle.

¤ jokaiseen kulta- ja hopeaesineeseen on lyötävä tarkastusleima, jossa kolme kruunua. Lisäksi lyötävä myös kaupungin ja mestarin ilmaisevat leimat.

¤ vajaapitoisen tavaran valmistamisesta säädettiin rangaistuksena esineiden takavarikon lisäksi ensimmäisellä kerralla 200 taalarin sakko, toisella kerralla 400 taalarin sakko ja kolmannesta kerrasta elinikäinen tuomio pakkotöihin

¤ tukaattikulta 23 karaattia 5 graania (976), pistolettikulta 20 karaattia 4 graania (847) ja kruunukulta 18 karaattia 4 graania (764)

¤ kullan pitoisuusleimat 23K, 20K ja 18K.

¤ työhopea 13 ¼  luotia (828)

 

Vuosi 1755

¤ pienet kulta- ja hopeaesineet (sormukset, korvarenkaat yms.) vapautuvat tarkastusleimauksesta

 

Vuosi 1759

¤ yhtenäinen vuosileima, ilmoitetaan kirjaimin. Jo aiemmin oli suuremmissa kaupungeissa ollut omia vuosileimoja.

¤ vajaapitoisten esineiden valmistuksesta kiinnijäämisen rangaistuksia lievennettiin, sakko ensimmäisestä kerrasta 50 taaleria, toisesta 100 taaleria ja kolmannesta maineen sekä mestarinoikeuksien menettäminen

 

Vuosi 1787

¤ yli 1,74 g kulta ja 3,32 g hopeaesineet leimattava, pois lukien ns. talonpoikaiskorut

 

[1473-1799] [1800-1899] [1900-1999] [2000- ]

 

Vuosi 1804

¤ kotimaisen tuotannon turvaamiseksi kiellettiin kulta- ja hopeaesineiden tuonti. Kielto oli voimassa vuoteen 1852 asti eräin pienin poikkeuksin.

 

Vuosi 1810

¤ Suomeen perustettiin oma kontrollikonttori Turkuun

¤ tarkastusleima muuttuu yhden kruunun muotoiseksi (aiemmin kolme kruunua)

¤ uusi vuosileima; vuosikirjainsarja aloitettiin uudestaan alusta

 

Vuosi 1827

¤ kontrollikonttori muuttaa Turun palon jälkeen Helsinkiin

 

Vuosi 1834

¤ tarkastusleimauksen valvonta Vuorihallituksen yli-intendentille

 

Vuosi 1853

¤ hopeapitoisuuden leima, käytössä luotileimat 13 ja 13L sekä venäläisperäiset zolotnik 78 ja 84

(hienohopea= 96 zolotnik)

 

Vuosi 1884

¤ tarkastusleimaus Rahapajan yhteydessä toimivalle tarkastuslaitokselle

 

Vuosi 1886 voimaan 1887

¤ metrijärjestelmään siirtymisen johdosta pitoisuudet ilmoitettava tuhannesosina

 

Vuosi 1891 voimaan 1892

¤ määräykset kulta- ja hopeapitoisuuksista ja niiden leimoista:

¤ tukaattikulta täysipitoisena 976 ja vajaapitoisena vähintään 969; leima 969

¤ pistolettikulta täysipitoisena 847 ja vajaapitoisena vähintään 833; leima 833

¤ kruunukulta täysipitoisena 764 ja vajaapitoisena vähintään 750; leima 750

¤ hopea täysipitoisena 828 ja vajaapitoisena vähintään 813; leima 813

 

Vuosi 1893 voimaan 1895

¤ kultateosten pitoisuusleimat tuhannesosina soikealla pohjalla

¤ hopeateosten pitoisuusleimat tuhannesosina ja kirjain H suorakulmaisella pohjalla

¤ ainoastaan Rahapajassa tehtyjä pitoisuusleimoja saa käyttää

 

[1473-1799] [1800-1899] [1900-1999] [2000- ]

 

Vuosi 1925

¤ kultateokset vähintään 0.200 painostaan kultaa, hopeateokset 0.400

¤ tarkastusleimaus pakollista. Tarkastusleimauksesta vapautetut mm. alle 1 g painoiset kultateokset ja alle 3 g painoiset hopeateokset.

¤ tarkastustutkinto

¤ tarkastusleimata voi tuotteita, joiden kultapitoisuudet ovat: 585, 750, 833, 875 ja 969 ja hopeapitoisuudet: 813, 875 ja 916

¤ arvoleima on kolminumeroinen luku

¤ kullan arvoleimassa soikea pohja, hopean arvoleimassa suorakaiteenmuotoinen pohja ja kirjain H

¤ teoksessa pitää olla arvoleima, nimileima, paikkakunta- ja vuosileima. Vuosi- ja paikkakuntaleimat voi jättää pois, jos ne eivät mahdu tuotteeseen.

¤ nimileiman pitää sisältää arvoleimaajan etu- ja sukunimet taikka niiden alkukirjaimet tai hänen tavaramerkkinsä

¤ paikkakuntaleiman tulee sisältää kaupungin, kauppalan taikka kunnan vaakuna tahi nimi tahi sen alkukirjain

¤ vuosikirjainleiman vahvistaa kutakin kalenterivuotta varten tarkastuslaitos

¤ tarkastusleiman tulee sisältää kruunu aaltomaisesti viivatulla (giljosheeratulla) pohjalla. Leiman pohjan tulee olla sydämenmuotoisen kotimaisia ja soikean maahantuotuja teoksia varten.

¤ muissa tuotteissa ei saa olla kotimaisten arvo- ja tarkastusleimojen kanssa erehdyttävästi yhdennäköisiä muita leimoja. Ei koske ulkomailla valmistettuja teoksia, sikäli kun niissä on valmistusmaassa käytettäväksi säädettyjä leimoja.

¤ edellä oleva ei koske ulosottoa, konkurssi- ja kuolinpesiä eikä rahaa ja teoksia, joilla on muinainen arvo

¤ jos haluaa valmistaa jalometallituotteita tai harjoittaa niiden kauppaa kauppapaikassa, se pitää ilmoittaa kirjallisesti tarkastuslaitokselle. Teosten myynti kulkukaupassa on kielletty.

¤ tarkastuslaitoksen johtajalla tai hänen määräämällään henkilöllä on oikeus valmistus- ja myyntihuoneistoissa tarkastaa siellä olevia kulta- ja hopeateoksia sekä tutkimista varten sieltä mukaansa ottaa sellaisia teoksia

¤ rangaistukset yleensä 10—100 päiväsakkoa

¤ Rahapajan alaisen tarkastuslaitoksen tehtävä on huolehtia kulta- ja hopeateosten tarkastusleimauksesta

 

Vuosi 1942

¤ tarkastuslaitos toimii kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudessa

 

Vuosi 1966 → voimaan 1967

¤ onttojen korujen täyttäminen metallilla, hartsilla, muovilla tai muulla aineella on kielletty

 

Vuosi 1968 → voimaan 1969

¤ tarkastustutkinto muutettu leimaustutkinnoksi

¤ pitoisuudet muuttuneet: kulta 585, 750 ja 969 ja hopea 813, 830 ja 925

 

Vuosi 1972 → voimaan 1973

¤ hopean arvoleimasta on poistunut kirjain H

¤ paikkakuntaleima on lyötävä tai valettava tarkastuslaitoksen niin määrätessä. Ennen se oli pakollinen.

 

Vuosi 1974

¤ leimauksesta vapautettu alle 5 gramman painoiset hopeatuotteet, ennen alle 3 g

¤ vuonna 1972 tehty Wienin sopimus huomioitu laissa. Sopimuksen mukaan leimatut on vapautettu tarkastusleimauksesta.

¤ entinen kulta- ja hopeateosten tarkastuslaitos on nyt jalometallituotteiden tarkastuslaitos

¤ hopean alin pitoisuus on 830 (ennen 813)

¤ kullan arvoleimat 585, 750 ja 969, hopean 830 ja 925. Muita arvoleimoja ei saa käyttää.

¤ tarkastusleiman pohja sydämenmuotoinen kotimaisille, soikea maahantuoduille ja suorakaide Wienin sopimuksen mukaan leimatuille tuotteille, jotka eivät täytä Suomen pitoisuusvaatimuksia

¤ tuotteissa ei saa olla erehdyttävästi yhdennäköisiä leimoja CCM-leiman kanssa tai Wienin sopimuksen jäsenvaltioiden tarkastuslaitosten leimojen kanssa

 

Vuosi 1975

¤ Wienin sopimus tulee voimaan Suomen osalta 27.6.1975

¤ Kauppa- ja teollisuusministeriön alainen Teknillinen tarkastuslaitos huolehtii tarkastusleimauksesta ja Wienin sopimuksen mukaisesta leimauksesta

 

Vuosi 1977

¤ kultatuotteet sisältävät vähintään 200 massan tuhannesosaa puhdasta kultaa, hopeatuotteet 400 ja platinatuotteet 400. Päällystettyjä ei pidetä jalometallituotteina.

¤ tarkastusleimattavat jalometallituotteet: kulta vähintään 585, hopea 830 ja platina 950

¤ tarkastusleimauksesta vapautettuja mm. alle 1 g kulta- ja platinatuotteet, alle 5 g hopeatuotteet, CCM-leimatut tuotteet

¤ kulta 585, 750 ja 969, hopea 830 ja 925, platina 950

¤ pitoisuusleiman pohjamuodot: kulta soikea, hopea suorakaide ja platina makaavassa asennossa kärjellään oleva vinoneliö

¤ sääntöjen rikkomisesta sakko tai tarkastuslaitos voi erittäin painavista syistä peruuttaa leimausoikeuden, kunnes syyte on käsitelty tuomioistuimessa

¤ tarkastuslaitos voi hakemuksesta yksittäistapauksissa myöntää erityisistä syistä poikkeuksia tämän asetuksen säännöistä

¤ juotteet: kulta sama kuin itse tuotteen pitoisuus, paitsi 750 filigraanitöiden ja kellon kuorien juotteet 740 ja 750 valkokulta vähintään 585; hopea 650; platina 995 Au, Ag, Pt tai Pd

¤ alipitoista juotetta saa käyttää vain sen verran kuin juottamiseen on tarpeen, vahvistaminen, täyttäminen tai painon lisääminen juotteella on kielletty

¤ jos tuotteessa on epäjalosta metallista valmistettu osa, siihen on merkittävä METAL tai metallin lyhenne. Jos merkintää ei voida käyttää, pitää epäjalon metallin erota värinsä puolesta jalometallista. Ei saa käyttää vahvistamiseen, täyttämiseen tai painon lisäämiseen.

¤ epämetallisia aineita voidaan käyttää, jos ne erottuvat selvästi jalometallista, jos niitä ei ole päällystetty tai muuten tehty jalometallin kaltaisiksi ja jos niiden määrä on selvästi nähtävissä

¤ ruokailuvälineiden kädensijat saadaan täyttää epämetallisilla aineilla, jos niitä ei käytetä enempää kuin kädensijan kiinnittämiseen on tarpeen

¤ jalometallien yhdistäminen: kullassa saa olla platinaosia ja valkokulta voidaan rodinoida, hopeassa saa olla kulta- ja platinaosia ja sen voi kullata tai rodinoida, platinan saa rodinoida, teknisistä syistä voi olla vähemmän jalosta metallista valmistettuja osia, jos osaan lyödään metallin laatua ilmaiseva merkintä

 

Vuosi 1992

¤ tarkastuslaitos on nyt Tekninen/Teknillinen tarkastuskeskus

 

Vuosi 1995

¤ tarkastuslaitoksena toimii Teknillinen tarkastuskeskus (ennen toimi tarkastuksen ja leimauksen valvontaviranomaisena)

¤ ennen paikkakuntaleima piti olla, jos tarkastuslaitos niin määräsi, nyt tarvittaessa

¤ jos aikoo ryhtyä valmistamaan jalometallituotteita tai harjoittamaan niiden kauppaa, pitää tehdä kirjallinen ilmoitus Turvatekniikan keskukselle, ennen kuin toiminta aloitetaan. Nimileiman pitää olla tarkastuslaitoksen hyväksymä.

¤ leimaustutkinto suoritetaan tarkastuslaitoksessa

¤ Turvatekniikan keskus valvoo määräysten noudattamista ja voi ottaa (markkinavalvonta)näytteitä

¤ Turvatekniikan keskus (ennen tarkastuslaitos) voi peruuttaa leimausoikeuden

¤ Turvatekniikan keskus voi myöntää poikkeuksia tämän asetuksen säännöksistä ja voi antaa määräysten soveltamista yhtenäistäviä teknisiä ohjeita

¤ Turvatekniikan keskuksella on oikeus määrätä kaupalle ja tarkastusleimauttajille rajoituksia, jos se yleisen edun kannalta katsotaan tarpeelliseksi

 

Vuosi 1998

¤ Teknillinen tarkastuskeskus poistettu, tilalla tarkastuslaitoksena toimii Turvatekniikan keskuksen hyväksymä tarkastuslaitos

¤ asetuksessa on kerrottu, mitkä vaatimukset tarkastuslaitoksen pitää täyttää. Tarkastuslaitoksen hyväksymistä koskeva hakemus on toimitettava turvatekniikan keskukselle, joka hyväksyy laitoksen tarkastuslaitokseksi, jos vaatimukset täyttyvät.

¤ yleiseen kulutukseen tarkoitettujen (ennen tarkastusleimattavien) jalometallituotteiden pitää sisältää kultaa 585, hopeaa 830 tai platinaa 950. Puhdas kulta, hopea ja platina voidaan leimata pitoisuusleimalla 999.

¤ tarkastuksesta ja leimauksesta vapautettuja mm. kulta- ja platinatuotteet, joiden massa on alle 2 grammaa (ennen 1 g) ja hopeatuotteet, joiden massa on alle 10 grammaa (ennen 5 g)

¤ nimileiman hyväksyy turvatekniikan keskus (ennen tarkastuslaitos), joka pitää myös leimoista rekisteriä. Nimileiman haltijan on vahvistettava rekisteröinti 2 vuoden välein.

¤ jalometallituotteen pitoisuuden määritysmenetelmän epätarkkuus huomioon ottaen pitoisuuspoikkeama alaspäin saa olla enintään 5 massan tuhannesosaa. Ei puhuta enää niukka-, vajaa- tai täysipitoisista.

¤ Turvatekniikan keskus vahvistaa vuosi- ja paikkakuntaleimat sekä tarkastuslaitoksen tarkastusleiman (ei kerrota enää, millainen leiman pitää olla)

¤ tarkastuslaitokselle ei tarvitse toimittaa maahantuotuja tuotteita, joissa on tässä asetuksessa säädettyjä leimoja vastaavat toisessa Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa maassa säädetyt leimat ja joiden tarkastusleimauksesta on huolehtinut tässä maassa toimiva puolueeton tarkastuslaitos, jonka tarkastusleima on rekisteröity Turvatekniikan keskuksessa

¤ jalometallituotteiden valmistuksesta tai kaupasta ilmoitus turvatekniikan keskukselle. Muutokset kirjallisesti 3 kk kuluessa.

¤ jalometallituotteita saa tarkastusleimauttaa jokainen, jolla on turvatekniikan keskuksen antama todistus jalometallituotteiden valmistusta tai maahantuontia koskevan ilmoituksen hyväksymisestä. Ei siis enää leimaus- tai muuta tutkintoa ja saa toimia usealla paikkakunnalla.

¤ jalometallituotteita saa myydä kulkukaupassa

¤ Turvatekniikan keskuksella on tiedonsaantioikeus valvonnan toteuttamiseksi

¤ sakkorangaistus ja leimausoikeuden peruminen poistettu asetuksesta

¤ juotteet yleiseen kulutukseen tarkoitetuissa jalometallituotteissa samaa pitoisuutta ja metallia kuin varsinainen tuote. Poikkeukset: kulta yli 750, juote vähintään 750, hopea 550, platina 800 (platinaa).

¤ epäjaloja metalleja ei saa käyttää pinnoitteena eikä välikerroksena

 

[1473-1799] [1800-1899] [1900-1999] [2000- ]

 

Vuosi 2000 → voimaan 2001

¤ pinnoittaminen: pitoisuusleima kertoo pinnoitteen alla olevan jalometallin pitoisuuden, metallista tai muusta materiaalista valmistettua osaa ei saa pinnoittaa jalometallilla. Aiemmin kerrottu, mitä pinnoitteita voidaan käyttää.

¤ tarkastuslaitoksen tarkastusleima: leima ilmaisee tarkastuslaitoksen, tarkastusleima lyödään aina tuotteeseen, kruunu sydämen muotoisella pohjalla, jossa on aaltokuvio, leimassa voi olla tarkastuslaitoksen yksilöivä tunnus, valvontaviranomainen hyväksyy hakemuksesta tarkastusleiman. Ennen vain: Turvatekniikan keskus hyväksyy tarkastuslaitoksen tarkastusleiman.

¤ nimileima: ilmaiseen vaatimustenmukaisuudesta vastaavan toiminnanharjoittajan, oltava iso kirjain tai niiden yhdistelmä (ei enää merkkejä), valvontaviranomainen hyväksyy hakemuksesta ja pitää rekisteriä nimileimoista, nimileiman haltijan on ilmoitettava muutoksista ja vahvistettava rekisteröinti kolmen (ennen kahden) vuoden välein

¤ paikkakuntaleima ilmaisee valmistuspaikkakunnan, sen pohjamuoto on vaakunanmuoto, valvontaviranomainen hyväksyy leiman kunnan hakemuksesta (ennen turvatekniikan keskus vahvisti)

¤ muut leimat: ei saa olla erehdyttävästi yhdennäköisiä leimoja, mutta saa olla toisessa ETA:n valtiossa käytettäviä (ennen valmistusmaassa säädettyjä) leimoja

¤ pitoisuusleimat: kulta 375, 585, 750, 916 ja 999, hopea 800, 830, 925 ja 999, platina 850, 900, 950 ja 999. Kulta 969 poistettu.

¤ leimauksesta vapautetut: kulta- ja platinatuotteet alle 1 (ennen alle 2) grammaa, hopeatuotteet alle 10 g

¤ jalometallituotteen voi tarkastuttaa tarkastuslaitoksessa. (Ennen tarkastusleimaus oli pakollista.)

¤ konkurssi- ja kuolinpesät, huutokaupat yms. jätetty pois säädöksistä

¤ ennen jalometallituotteessa ei saanut olla useaa jalometallia kuin poikkeustapauksissa

¤ jalometallituotteena saa markkinoille saattaa tuotteita, joiden kultapitoisuus on vähintään 375 (ennen 585), hopeapitoisuus 800 (ennen 830) tai platinapitoisuus 850 (ennen 950)

¤ jalometallituotteessa on markkinoille saatettaessa oltava nimi- ja pitoisuusleima. Ne ovat osoituksena jalometallituotteen vaatimustenmukaisuudesta. Ennen piti olla myös vuosi- ja paikkakuntaleimat, mutta ne sai tarvittaessa jättää pois.

¤ tuotteiden vaatimustenmukaisuus voidaan osoittaa tarkastuslaitoksen tekemillä tarkastuksilla ja varmentaa tarkastusleimalla. Ennen tarkastusleimaus oli pakollista.

¤ valvontaviranomaisella on oikeus päästä jalometallituotteiden myynti- ym. paikkoihin ja oikeus saada näytteitä. Näytteet on korvattava käyvän hinnan mukaan.

¤ jos tuote ei täytä vaatimuksia, valvontaviranomaisella on oikeus kieltää myynti, vaatia tekemään muutoksia tai määrätä, miten tuotteen suhteen on meneteltävä. Vastuullinen taho voidaan velvoittaa korvaamaan tuotteen hinta ja tarkastuskulut.

¤ vaatimuksia voi tehostaa uhkasakolla tai teettämisuhalla

¤ jalometallituotteita koskevien säännösten rikkomisesta voidaan tuomita sakkoon. Taloudellinen hyöty tuomitaan menetetyksi.

¤ toisessa ETA:n valtiossa leimatut tuotteet hyväksytään Suomessa, jos kuluttajat saavat leimojen perusteella vastaavat tiedot kuin Suomessa leimatuissa

 

Vuosi 2004

¤ ruokailuvälineet, kynttilänjalat ja vastaavat tuotteet voi täyttää perustellusta syystä alipitoisella jalometallilla, metallilla tai muulla aineella. Tuoteseloste, joka seuraa tuotetta tai on helposti saatavilla myyntipaikasta.

¤ tarkastusleiman voi merkitä myös laserilla

¤ jalometallituotteessa saa olla toisessa EU:n jäsenvaltiossa käytettäviä leimoja

¤ jalometallituotteen pitoisuuspoikkeamaa alaspäin ei sallita

¤ jos myytävässä jalometallituotteessa ei ole säädettyjä leimoja, on tullilla, ulosottoviranomaisella, huutokauppakamareilla, panttilainakonttoreilla sekä konkurssi- ja kuolinpesillä oikeus korvata säädetyt leimat kirjallisella todistuksella. Tuotteen pitoisuus tulee kirjata todellisen pitoisuuden mukaisesti.

 

Vuosi 2005

¤ jalometallituotteessa on markkinoille saatettaessa oltava nimileima ja pitoisuusleima tai tarkastusleima ja pitoisuusleima

¤ valmistaja tai markkinoille saattaja vastaa siitä, että tuotteessa on säädetyt leimat

 

Vuosi 2008 → voimaan 2009

¤ palladium lisätty lakiin: pitoisuus vähintään 500

 

Vuosi 2009

¤ palladiumtuotteiden juotteiden jalometallipitoisuuden tulee olla vähintään 500

¤ nimileimaa voi käyttää muissa kuin jalometallituotteissa, jos tuotteesta käy selvästi ilmi, että kyse ei ole jalometallituotteesta

¤ jalometallituotteessa voi olla myös muissa valtioissa käytettäviä leimoja (ennen ETA:n ja EU:n jäsenvaltioissa käytettäviä leimoja

¤ palladiumin pitoisuudet: 500, 850, 950 ja 999

¤ pitoisuusleimassa ei tarvitse enää käyttää pohjamuotoa

¤ palladiumin pitoisuusleiman pohjamuoto: symmetrinen nelikulmio, jonka kolme sivua ovat samanpituiset ja puolet pohjan pituudesta

¤ kevyt palladiumtuote alle 1 g

¤ jos kevyt tuote leimataan, siinä pitää olla vähintään pitoisuusleima (ennen nimi- ja pitoisuusleima)

 

[1473-1799] [1800-1899] [1900-1999] [2000- ]